Organisaation rakennusta Huuhkajien mallilla

Jyväskylän omalla kasvuihmeellä Admicomilla on kolme selkeää menestystekijää. Neljänneksi pöydänjalaksi on nyt nousemassa vahvuusajatteluun perustuva strateginen HR-työ.

Admicomin tarina alkaa Jyväskylästä, vuodesta 2004.

– Ensimmäiset 6–8 vuotta oli startupmaista kehittämistä, sitten yritys lähti selkeään kasvun vaiheeseen. Vuosina 2010–2015 henkilöstö kasvoi 10–20 hengen porukasta yli 50 henkeen, alustaa Admicomin toimitusjohtaja Antti Seppä.

Perustamisvuodesta laskien 16 vuotta myöhemmin Admicomin Jyväskylän toimisto sijaitsee aivan kaupungin keskustassa, mukulakivikadun varrella vanhan punatiilirakennuksen katetun sisäkadun sydämessä. Lisäksi yrityksellä on toimipisteet kolmessa muussa kaupungissa; Tampereella, Oulussa sekä Vantaalla ja tytäryhtiö Tocoman Helsingissä. Työntekijöitä konsernissa on yli 170.

Vuonna 2018 Admicom Oyj listautui pörssiin, Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle, ja seuraavana vuonna yrityksen liikevaihto oli 15,6 miljoonaa. Kasvua tuli edelliseen vuoteen verrattuna + 37 prosenttia, mikä on ollutkin viimeisen 10 vuoden vuosittainen tahti.

Kyseessä on huikea kasvutarina. Millaisilla menestystekijöillä se on saatu aikaan?

Kärkenä huippusofta

Admicomin erityisosaamista on pilvipohjaisesti toimiva Adminet toiminnanohjaus­järjestelmä, joka toimii talotekniikan, rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla. SaaS-pohjainen toiminnanohjausjärjestelmä auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä parantamaan kilpailukykyään yhdistämällä ja automatisoimalla työmaan toiminnot ja taloushallinnon rutiinit. Järjestelmä kattaa kaiken tarjouslaskennasta kirjanpitoon ja tuotannosta toimistolle, jolloin yrittäjä on ajan tasalla sekä työmaastaan että yrityksen taloudesta koko ajan.

Adminet on ehdottomasti yksi Admicomin kirkkaimmista menestystekijöistä, mutta Sepän mukaan hyvä, jopa ylivoimainen tuote ei yksin riitä.

– Huippusofta jää hyllylle pölyttymään, ellei sitä pystytä jalkauttamaan. Alleviivaan tätä; hyvä tuote vaatii organisaation, joka tuotetta lähtee levittämään. Menestys ei synny toinen ilman toista, Seppä korostaa.

Sitoutumista ja kasvunnälkää

Toinen Admicomin menestystekijöistä on siis organisaatio. Sepän mukaan sen avainsanoja ovat sitoutuminen, yrittäjähenkisyys ja kehittymishalu. Eräänlainen kasvunnälkä.

– Meidän vahvuutemme on ollut todella sitoutunut ja yrittäjähenkinen organisaatio. Kasvunnälkäisyys liittyy siihen, että muutosvaiheessa oleva yhtiö imee tietynlaisia tyyppejä mukaansa. He ovat niitä tekijöitä, jotka kokevat muutoksen positiivisena, näkevät mahdollisuuksia. Sellaisella porukalla on hinku päästä eteenpäin, kehittää asioita, oppia, ja nähdä oman tekemisen vaikutukset, Seppä kuvaa.

Sitoutuminen näkyy siinä, että Admicomin henkilöstöstä iso osa on myös omistajina yrityksessä.

– Meillä on helposti tekemiseen lähtevä kulttuuri, ja tässä on sitten lopputulos. Kun hyvän kierre pääsee liikkeelle, se johtaa kasvuun; siihen, että kehitetään lisää, myydään lisää ja palvellaan asiakkaita taas hieman paremmin, toimitusjohtaja jatkaa.

Hyvän kierrettä vahvistaa myös vahva työn imu.

– Työn imu syntyy, kun homma menee koko ajan eteenpäin. Työntekijöille tulee siitä tunne, että saa itse vaikuttaa lopputulokseen ja syntyy halu tehdä lisää!

Helpotusta yrittäjien arkeen

Admicomin lippulaivalla Adminetillä on jo yli 22 000 suomalaista käyttäjää. Kolmanneksi Admicomin menestystekijäksi Antti Seppä mainitsee asiakkaiden ymmärtämisen.

– Me tunnemme asiakkaamme ja ymmärrämme heitä. Lähtökohtaisesti meidän asiakaskäynnistä jää asiakkaalle sellainen olo, että nyt puhuttiin samaa kieltä.

Kiitosta ja positiivista palautetta Admicomille sataa siitä, että heillä tiedetään, mitä asiakas tarvitsee.

Asiakkaiden kiitos tulee monesti myös siitä, että olemme helpottaneet aidosti heidän arkeaan.

– Asiakkaiden kiitos tulee monesti myös siitä, että olemme helpottaneet aidosti heidän arkeaan. Asiakas on saattanut elää pitkään jonkin hankalan, manuaalisen prosessin kanssa, jonka me pystymme automatisoimaan, ja sanoo lopuksi, että ”Nyt pystyn irrottautumaan työstä viikonlopuksi.” Se on paras palaute, mitä voi tulla, että joku on saanut helpotuksen arkeensa ja pystyy elämään yrittäjänä tasapainoisemmin, Seppä kertoo.

Toinen puoli kiitosta on tullut henkilöstön suunnalta; vuosittaisten mittausten mukaan asiat ovat talon sisällä olleet mallillaan.

– Tämä on ollut minulle tärkeä asia, toimitusjohtaja sanoo.

Kohti seuraavaa menestystekijää

Viimeisimmän viiden vuoden aikana Admicom on kasvanut vauhdikkaasti, ja organisaation-toimintoja on lähdetty kehittämään, jotta ne vastaisivat henkilöstön tarpeita vielä paremmin. Sepän mukaan strateginen HR-funktio voi olla yksi yrityksen ydinmenestystekijöistä – sen myötä työt tulevat hyvin tehdyksi ja ihmiset nauttivat työstään.

Admicomin väki aloitti tutustumisensa vahvuusajatteluun Talementin koulutuksen myötä vuonna 2017.

– Ensimmäinen päätös lähteä yhteistyöhön Talementin kanssa syntyi siksi, että koulutus oli Jyväskylässä ja se saatiin pilkottua aamu- ja iltakoulutuksiksi niin, että se sopi hyvin aikatauluihimme, Antti Seppä kertoo.

– Esimiesvalmennuksesta tuli hyvät palautteet, joten seuraava esimies lähetettiin koulutukseen, ja siitä tuli säännöllistä.

Vuoden 2019 lopussa Admicomilla tehtiin esimiehiä koskeva 360-arviointi, jonka lopputulema oli, että esimiehet kaipaavat tukea omassa arjessaan ja tekemisessään. Antti Sepän mukaan tulos on ollut tärkeimpiä syitä siihen, että Admicomille lähdettiin rakentamaan strategista HR-funktiota. Tehtävään delegoitiin myös oma tekijä; henkilöstöpäällikkö Helena Marjokorpi, joka aloitti työt Admicomilla kesäkuun 2020 alussa.

HR-toimintojen rakennuspohjana toimi hyväksi havaittu vahvuusajattelu.

– Helena Marjokorven ei tarvinnut lähteä suunnittelemaan HR:ää aivan alusta, koska taustalla oli jo Talementin kanssa tehtyä työtä. Vahvuuskartoitukset olivat yksi asioista, jonka pohjalta Helena lähti työtä kehittämään, Antti Seppä kertoo.

– Tiimin vahvuudet tulevat hyödynnetyksi, kun ne on nostettu esiin ja otettu huomioon, henkilöstöpäällikkö Helena Marjokorpi sanoo.

Huuhkajien jalanjäljissä

Tähän mennessä vahvuusajattelua on sovellettu Admicomilla ensisijaisesti esimiestasolla. Seuraavaksi tarkoitus on sukeltaa organisaatiotasolla syvemmälle ja jalkauttaa vahvuusajattelu myös tiimitasolle työarkeen. Tämän tehtävän edistämiseksi Talement on kouluttanut Helena Marjokorvesta In-house-vahvuusvalmentajan, joka pystyy tekemään työntekijöille vahvuuskartoituksia ja kehittämään esimerkiksi tiimien kokoonpanoja vahvuuksien kautta.

Antti Seppä kokee, että Admicomin kokoisessa asiantuntijaorganisaatiossa pitää pystyä toimimaan siten, että ihmistä kuunnellaan ja heidän oma motivaationsa ja profiilinsa otetaan huomioon sen sijaan, että luodaan vakioituja tehtäviä.

Huuhkajien valmentaja lähti rakentamaan siitä, millaisia ­pelaajia hänellä oli.

– Meillä pitää olla valmiudet muokata henkilön kehityspolkua siihen suuntaan, mikä hänelle on luontaista. Nyt vahvuusajattelu on näkynyt ihan konkreettisesti meillä niin, että henkilöt, joille kartoitus on tehty, alkavat itse ajatella omia vahvuuksia ja suuntautumaan niiden mukaan. Se ikään kuin imaisee mukaansa; hei, tässä minä olenkin hyvä ja tähän suuntaan haluan mennä, Seppä sanoo ja poimii esimerkin urheilumaailmasta.

– Suomen jalkapallomaajoukkue Huuhkajat ei olisi menestynyt, jos se olisi vain listannut, että tänne tarvitaan yksi hyvä kärki, yksi libero alas ja niin edelleen. Sen sijaan valmentaja lähti rakentamaan siitä, millaisia pelaajia hänellä oli. Minulla on ollut tämä sama idea, ja siksi olen tykännyt vahvuusajattelusta. Me katsomme mitä vahvuuksia tässä porukassa on, ja lähdemme rakentamaan niiden suunnasta.

Helposti tarttuva uusi kieli

Aikaisemmin tiiminrakennustyötä ei ole voinut tehdä systemaattisesti, koska vahvuudet ovat olleet vain löyhästi tiedossa olevia asioita.

– Vahvuuskartoituksen avulla vahvuudet saavat nimet. Silloin ne pystytään laittamaan kartalle, ja siten yhteispelistä ja roolittamisesta tulee helpompaa, Antti Seppä avaa.

Vahvuusajattelun etu on Sepän mukaan siinä, että se jalkautuu hyvin yrityksen arkeen ja sen pystyy kommunikoimaan läpi organisaation.

– Vahvuusajattelun avulla pystyy ohjaamaan tehtäviä ja tekemistä. Kun tiedetään, että tiimissä on joku, jolla on tietty vahvuus, se johtaa helpommin käytännön työnkuvan ja tehtävien delegointiin. Vahvuusajattelu myös auttaa työntekijöitä ymmärtämään toinen toistaan paremmin.

Seppä itse on jo huomannut soveltavansa vahvuusajattelua arjen tilanteissa.

– Jotkut henkilöt energisoituvat face to face -tilanteista. Silloin pitää muistaa, että näiden henkilöiden kanssa väylä ottaa yhteyttä on aina käydä heidän luonaan. Niitä työntekijöitä, joiden vahvuus on esimerkiksi aktivointi, ei kannata osallistaa palaveriin, jossa ei päästä vielä liikkeelle, ja futuristit ja muut pitkän aikavälin ajattelijat taas soveltuvat niihin palavereihin, joissa ei tarvitsekaan syntyä päätöksiä.

Mitä enemmän vahvuusajattelutyötä saadaan istutettua arkeen, sitä enemmän se tulee myös organisaation kieleen.

– Vahvuusajattelun kieli on loppujen lopuksi aika tarttuvaa ja intuitiivisesti ymmärrettävää, Seppä tiivistää.

Admicom Oy:n tuotepäällikkö Leea Mäkelä palaverissa toimitusjohtaja Antti Sepän kanssa. Admicom Oy työllistää yli sata työntekijää.

 Lue myös: Admicom saa oman vahvuusvalmentajan