Hyvinvoiva henkilöstö, Rakentamisen tuki  Kestävä kehitys
Hyvinvoiva henkilöstö, Rakentamisen tuki  Kestävä kehitys
Tomi Laitinen (vas.) ja Jussi Aittomäki toimitusjohtaja Sarita Huotarin juttusilla Kangasalan toimipisteellä. Huotari arvostaa Hämeen Rakennuskoneen työntekijöiden sitoutumista ja ammattitaitoa.

Hyvinvoiva henkilöstö, Rakentamisen tuki, Kestävä kehitys

Näitä vaalii HRK eli Hämeen Rakennuskone Oy, joka rakennuskoneiden ohella vuokraa telineitä, henkilönostimia, kontteja ja muita työmaatiloja sekä hoitaa näiden logistiikan ja asennukset.

Hämeen Rakennuskone Oy, tutummin HRK-Konevuokraamot, on 1975 perustettu perheyritys, jonka vihreälogoisia toimipisteitä on seitsemällä paikkakunnalla.

Pääsin vierailemaan konevuokraamon Kangasalan toimipisteellä ja tapaamaan toimitusjohtaja Sarita Huotaria. Ilokseni mukaan liittyy myös Joonas Raina, neljättä HRK:n sukupolvea. Kahvipöydässä juttelimme yrityksen historiasta ja nykyhetkestä sekä siitä, miltä tulevaisuus näyttää.

Huotari tiivistää yrityksensä syntyhistoriaa ja taustaa:

– 1970-luvulla yritykset alkoivat karsia rönsyjä ja keskittyä ydinliiketoimintaan. Koneiden lisäksi myös esimerkiksi huollot ja muu resursseja sitova saattaa olla järkevä ulkoistaa, ja siinä me pyrimme olemaan apuna. Tähän tarpeeseen myös HRK on aikoinaan perustettu.

Punaisena lankana jatkuvuus ja kestävä kehitys

Yrityksen historian ajan suhdanteet ovat vaihdelleet ja HRK on sopeutunut markkinoiden muutoksiin.

Kun Huotari ja Raina vastaavat kysymyksiini yrityksen johtamisesta ja strategiasta, nousevat jatkuvuus ja kestävä kehitys usealla tavalla esiin. Keskeistä on pitkäjänteinen liiketoiminta, kestävät asiakas- ja työsuhteet sekä sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristövastuu.

– Kestävä ja maltillinen kasvu, toiminnan laajentaminen ja uusien mahdollisuuksien etsiminen ovat yrityksen tavoitteena. Erityisesti vallitsevassa markkinatilanteessa tähtäyspisteen täytyy olla riittävän kaukana. Ala on suhdanneherkkä. Erilaisten syklien ja turbulenssien yli päästään pitämällä jatkuvuus mielessä, kertoo Joonas Raina.

– Teemme liiketoimintaa, joka on järkevää pitkällä aikavälillä, hän täsmentää.

– Olemme palvelualalla. Ihmisistä – sekä asiakkaista että työntekijöistä – halutaan pitää kiinni. Monet asiakassuhteet ovat pitkiä, asiakkaita halutaan palvella hyvin. Pysyvyys ei ole itsestäänselvyys. Myös monet työntekijät ovat viihtyneet pitkään yrityksessä, sanoo Sarita Huotari.

Tänä vuonna yritys on julkaissut ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa, joka nostaa esiin turvallisuuden, työhyvinvoinnin ja ympäristövastuun. Sosiaalisen ja ympäristövastuullisuuden korostaminen toiminnassa sopiikin pitkäaikaisiin tavoitteisiin sitoutuneelle perheyritykselle. Ympäristöasiat ovat olleet yrityksessä alusta asti tärkeitä, ja vastuullisuusaspekti on nykyään laaja.

– Oma toiminta halutaan pitää vastuullisena. Iso osuus tässä koskee vuokrakaluston hankintoja. Haluamme tarjota asiakkaille vähäpäästöisiä vaihtoehtoja. Ympäristöystävälliset sähkö- ja hybridilaitteet ovat monille työmaille haluttuja myös hiljaisesta käyttöäänistä johtuen, Sarita ja Joonas kertovat.

Johtajan on katsottava kauas ja kuunneltava lähellä

Sarita Huotari on ollut toimitusjohtajana vuodesta 2017, sitä ennen hän on toiminut varatoimitusjohtajana sekä hoitanut yrityksen markkinointia. Päätoimisesti hän on työskennellyt talossa vuodesta 2004.

Rakennusinsinööri Joonas Raina on vastannut Pirkanmaan työmaapalveluista ja toimii nyt controllerina taloushallinnossa.

Omaa johtajuuttaan Huotari määrittelee maanläheisyyden, käytännön kokemuksen ja henkilöstön hyvinvoinnin kautta.

– On vaikea arvioida, millainen itse on johtajana. Koetan olla kuunteleva ja muita varten, mutta silti täytyy katsoa kauas ja visioida eteenpäin.

– Johtajana pyrin siihen, että pidämme laadusta kiinni ja toimimme arvojemme mukaisesti, sitä asiakkaatkin arvostavat ja odottavat. Haluamme kuitenkin tehdä rohkeasti myös uusia avauksia, esimerkiksi koronan aikana olemme aloittaneet toiminnan Turussa, Sarita Huotari kertoo.

Olennaista johtajuudessa on oikeudenmukainen ja reilu tapa toimia.

– Olennaista johtajuudessa on oikeudenmukainen ja reilu tapa toimia joka suuntaan. Yrityskulttuurissa puolestaan se, että kunnioitetaan edellisten sukupolvien luomaa, samalla uutta luoden. Luottamus syntyy siitä, että vaikeatkin asiat kohdataan, ja luotettavuuden kautta saavutetaan jatkuvuutta.

Toimitusjohtajana aloittaessaan Sarita Huotari perusti johtoryhmän, johon kuuluvat talousjohtaja Anne Tala, hankintajohtaja Keijo Huotari sekä myyntijohtaja Markus Mäkinen. Kukin omalla vahvuusalueellaan ja kokemuksen tuomalla osaamisellaan tuovat näkemyksensä johtoryhmä- ja strategiatyöskentelyyn.

Millaisena johtajana Joonas näkee Saritan?

– Hän osaa hyvin hyödyntää matalan organisaation edut, hän on ihmisläheinen ja empaattinen. Työhyvinvointiin ja henkilöstön kehittämiseen on kiinnitetty huomiota.

Tärkeänä Huotari pitää henkilöstöjohtamisessa sitä, että on oikeat ihmiset oikeilla paikoilla.

– Meillä on osaavat ja työstään innostuneet ihmiset vetämässä toimintoja. Kaikki lähtee myös luottamuksesta. Tätä ei tehdä yksin. Voin iloita siitä, että kanssani on huippuporukka! Hyvä yrityskulttuuri ei ole itsestäänselvyys. Sitä täytyy viedä johtamisessa eteenpäin. Hyvä yrityskulttuuri myös muotoutuu yhdessä tekemisestä ja auttaa yritystä tavoitteiden saavuttamisessa.

Pitkäjänteisyyden on haluttu näkyvän myös henkilöstön johtamisessa ja kehittämisessä. Monet avainhenkilöt ovat kasvaneet organisaation eri positioissa yhdessä yrityksen kanssa. HRK:ssa halutaan, että myös työntekijällä on mahdollista edetä työurallaan talossa eri tehtävissä.

iso kraamot

Sarita Huotari ja Joonas Raina pitävät tärkeänä sitä, että jokainen heidän työntekijöistään tuntee yrityksen arvot ja strategian.

Johtamisen kehittämistä Talementin kanssa

Myös johtamisen kehittämisessä HRK tekee pitkäjänteistä työtä, ja siinä Talement on saanut olla mukana. Sarita Huotari arvioi, että yhteistyö Talementin kanssa on toiminut hyvin tutuksi tulleiden kumppanien kanssa.

– Olen arvostanut Talementissa sitä, että puhumme samaa kieltä, ja tarpeen tullen olemme saaneet heiltä hyvää sparrausta. Dialogin käyminen ja keskustelu auttaa katsomaan eteenpäin.

– Strategia on haluttu sisällyttää toimintaan, se on elävää ja sitä tarkastellaan säännöllisesti ja viedään eteenpäin, arvioi Huotari strategian merkitystä yritykselle.

Joonas Raina painottaa sitä, että yrityksen on tärkeä välillä pysähtyä miettimään, onko suunta oikea ja tehdäänkö oikeita asioita. Strategiatyökalun avulla pystytään konkretisoimaan sitä, onko toiminta sellaista, jolla päästään maaliin.

Jotta strategiaa saadaan konkretisoitua henkilöstölle, yrityksessä käytetään monikanavaista viestintää. Jopa niin, että strategian käsittelyä tehdään tutummaksi osana kehityskeskustelua.

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia teillä on johtamisen ja esimiestyön kehittämisen suhteen?

– Esimiesten osaamisen kehittämiseen on panostettu ja organisaatiorakennetta on terävöitetty. Tätä terävöittämistä on käytetty erityisesti työhyvinvoinnin kehittämiseen. Haasteita on tunnistettu ja niiden osalta on panostettu henkilöstöjohtamiseen. Vaihtuvuuteen ja perehdyttämiseen liittyviin asioihin keskitytään jatkossakin, summaa Huotari

Tämän päivän ja tulevaisuuden johtamista ja osaamista

Aiemmin Sarita Huotari vastasi toimitusjohtajana myös henkilöstöasioista, nyt on erikseen henkilöstöpäällikkö jakamassa työtä. Liki sadan hengen organisaatiossa se on järkevää.

– Nyt on astuttu tältäkin osalta seuraavalle rappuselle. Oli ehdottoman opettavaista, että vastasin henkilöstöasioista. Tutustuin työntekijöihin, ja on ollut hienoa nähdä, miten sitoutuneita ja osaavia ihmiset ovat. Osaava henkilöstö on yrityksen arvokas voimavara, Sarita painottaa.

Miten Joonas nuorena perheyrityksessä näkee johtamisen? Eroaako nuoren polven johtajuus tai nuorempien ihmisten johtaminen vanhemmista sukupolvista?

– Itse kun olen sisäisessä laskennassa, näen datan hyödyntämisessä mahdollisuuksia. Tietoa on koko ajan enemmän saatavilla, ja sen käyttämistä johtamisen välineenä yhä voi kehittää. Nuorilla datan ja ylipäätään tietotekniikan hyödyntäminen on luontaista. Toki ihmisillä on iästä riippumatta erilaisia vahvuuksia.

Hämeen Rakennuskoneella on henkilöstössä sekä nuoria että hyvin pitkän työuran tehneitä. Pitkään yrityksessä olleita on lähiaikoina eläköitymässä, ja heillä on paljon hiljaista tietoa, jota pyritään saamaan talteen.

Hyvä yrityskulttuuri ei ole itsestäänselvyys. Se muotoutuu yhdessä tekemisestä ja auttaa yritystä tavoitteiden saavuttamisessa.

Miten osaamista saadaan onnistuneesti siirrettyä? Mitä kaikkea prosessissa on otettava huomioon?

– On tärkeää varata riittävästi aikaa. Olennaiset asiat on tunnistettava ajoissa, esimerkiksitehtävästä riippuen vaihtelee, mitä osaamista pitäisi siirtää. Näihin töihin ei varsinaisesti ole koulutusta, joten hiljainen tieto on tosi olennaista saada talteen, Raina vastaa.

Kysyn Joonakselta ja Saritalta vielä, miltä Hämeen Rakennuskone näyttää 30 vuoden kuluttua.

– Varmaan aika samoilla urilla mennään. HRK on vakavarainen perheyritys, joka on saavuttanut järkevällä kasvulla vielä vankemman aseman konevuokrausmarkkinoilla, arvelee Raina.

– Juuri näin. Olen luottavaisin mielin. Yritys on kasvanut ja kehittynyt. Ollaan myös onnellisessa asemassa, kun jälkipolvea on mukana. Mielelläni annan tukeni ja olen käytettävissä, jos siihen on tarvetta, Huotari jatkaa.

– Kukaan ei tietenkään kovin pitkälle tulevaisuuteen näe, millaisia haasteita alalle on tulossa.

Mutta mukaan markkinaan varmasti mahtuu omintakeinen ja paikkansa lunastanut vihreälogoinen vuokraamo.

Kun katse on kauempana, pienet tyrskyt eivät haittaa, uskovat Huotari ja Raina.

Hämeen Rakennuskone Oy

  • Vuokraa rakennuskoneita, teline- ja tuentakalustoa ja henkilönostimia sekä työmaatiloja.
  • Perustettu 1975.
  • Päätoimisto Kangasalla.
  • Toimitusjohtaja Sarita Huotari.
  • Työntekijöitä noin 95.
  • Liikevaihto 32,8 milj.
  • Toimipisteet Vantaalla, Lahdessa, Turussa, Hämeenlinnassa sekä Pirkanmaan alueella Tampereella, Pirkkalassa ja Kangasalla.