Kriisinhallintatyön näkymätön ase
Kriisinhallintatyön näkymätön ase
Talement on kouluttanut suomalaisia kriisinhallintatyöntekjjöitä vuodesta 2009 lähtien. Koulutuksessaan Harri Lammi avaa tilanteiden kautta Afganistanin toimintakulttuuria ja antaa osviittaa, kuinka välttyä pahimmilta käytösvirheiltä, ja miten korjata kuumentunut tilanne.

Kriisinhallintatyön näkymätön ase

Afganistanissa yksittäisen sotilaan taitamaton toiminta voi vaarantaa koko operaation. Tästä syystä Harri Lammi jakaa koulutuksessaan kriisinhallintatehtäviin lähteville sotilaille ”kulttuuritaidon karttamerkkejä” afgaanien kohtaamiseen.

Porin Prikaatin koulutusrakennuksen luokkahuoneessa istuu nelisenkymmentä maastoasuista sotilasta. Alkamassa on Harri Lammin vetämä Talementin koulutuspäivä, joka on osa 4–5 viikkoa kestävää Kriisinhallintakeskuksen rotaatiokoulutusta. Tilaisuus on tärkeä, sillä jo muutamien viikkojen päästä sotilaiden on määrä laskeutua Afganistaniin kriisinhallintatyöhön.

Huoneessa istuvista sotilaista nuorin on 23-vuotias.

– Tähän operaatioon ei lähde ensikertalaisia, kapteeni Juha toteaa.

– Tehtävässä on tietynlainen vaara, ei kentällä kokonaan ilman riskiä olla.

Neuvonantajien suojaajat

Talementin koulutus pidetään sotilaille heti alkuun, jotta he voivat orientoitua siihen, millaiselle alueelle ovat menossa ja mikä on alueen tilanne.

– Tulossa on koulutus-, neuvonanto- ja tukioperaatio. Tavoitteena on tukea Afganistanin keskushallinnon toimintaa, edesauttaa rauhanprosessia ja yhteiskunnan jälleenrakentamista, kapteeni Juha kertoo.

Suomalainen osasto Afganistanissa muodostuu neuvonantajista, suojausosastosta, esikuntaupseereista ja kansallisesta huolto- ja tukiosastosta. Nyt koulutettavien sotilaiden työ keskittyy Afganistanin turvallisuusviranomaisten neuvonantotoimintaan. Valtaosa heistä kuuluu monikansalliseen suojauskomppanjaan, jossa he vastaavat neuvonantajien suojaustehtävistä eli käytännössä mahdollistavat neuvonantajien toiminnan.

– Esimerkiksi jos neuvonantajien pitää lähteä pääleiristä johonkin Afganistanin poliisin toimipisteeseen, suomalainen sotilas kuljettaa heidät omilla ajoneuvoillaan kohteeseen, tekee siellä turvallisuustarkastuksen ja suojaa neuvonantotoiminnan, eli pitää kohteen hallussa. Lähisuojamiehet ovat suojaamassa tapaamistilassa, neuvonantajien välittömässä läheisyydessä, kapteeni Juha kuvailee.

Sairaanhoitajia ja sähköinsinöörejä

Suomalainen kriisinhallintatyö on maailmalla erittäin arvostettua. Tämä johtuu kapteeni Juhan mukaan siitä, että Suomella on reserviläisarmeija.

– Äkkiseltään voisi ajatella, että ammattiarmeija voisi suoriutua kentällä paremmin kuin reserviläisarmeija, mutta se ei itse asiassa pidä paikkaansa. Reserviläiset tuovat työhön sotilaallisen osaamisensa lisäksi oman siviilikokemuksensa. Se antaa laajemman näkökulman käsitellä asioita, kapteeni selittää.

Kentällä on hyötyä monenlaisista taustoista. Kapteeni Juhan mukaan joka ryhmässä on esimerkiksi sairaanhoitajia ja ensihoitajia, ja yleensä pari poliisia. Esimerkiksi suojausjoukkueessa on ollut jääkärin tehtävissä sähköinsinöörejä. Suomalaisia arvostetaan ulkomailla myös rauhallisen luonteen vuoksi.

– Suomalaiset kunnioittavat muita kulttuureja, eivätkä asetu muiden yläpuolelle. Kehuja on saatu ammattitaidosta ja kyvystä hoitaa hommat jämptisti.

Häpeän ja kunnian kulttuuri

Kriisinhallintatehtävä vaatii sotilaalta hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa. Varusteet painavat paljon ja olosuhteet ovat haastavat.

– Sotilaan pitää pystyä sopeutumaan muutoksiin, sillä jotain yllättävää voi aina tapahtua. Työ vaatii hyviä sotilaallisia taitoja ja kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä, varsinkin suojaustehtävissä. Kun tilanne tulee, sotilaan täytyy itse tehdä päätös ja kantaa vastuu, kapteeni Juha summaa.

Nopeiden tilanteiden lisäksi haastetta työhön tuo suomalaiselle aivan vieras käyttäymiskoodi.

Afgaanien ajatus- ja kokemusmaailmassa kunnian ja häpeän kulttuuri on ylivoimaisesti suurin ja voimakkain asia.

– Afganistanin kentällä tilanteet ovat sellaisia, että alimman tason virkamies voi tietämättömyydellään eskaloida tilanteen täysin, kapteeni Juha toteaa.

Tämä onkin syy, miksi Harri Lammi on kutsuttu paikalle. Talementin koulutus antaa sotilaille eväitä väestön kohtaamiseen ja operaatioalueen kulttuuristen näkökulmien huomioimiseen.

– Afgaanien ajatus- ja kokemusmaailmassa kunnian ja häpeän kulttuuri on ylivoimaisesti suurin ja voimakkain asia, Harri Lammi sanoo ja antaa esimerkin afgaanien ”kasvojen menettämisen pelosta”.

– Afganistanista tiedetään lukuisia tapauksia, joissa ulkomaalainen sotilaskouluttaja on ammuttu. Tilanteet ovat aina lähteneet siitä, että kouluttaja on joukkojen edessä arvostellut afgaania, ja se on johtanut siihen, että afgaani on avannut tulen ja ampunut johtajan, joukkoja ja lopuksi itsensä.

– Afgaania ei koskaan nolata muiden edessä. Jos kriisinhallintatehtäviin lähtevä saa tästä otteen, hän on saanut jo paljosta otteen, Lammi painottaa.

Kysy aina kuulumiset

Kouluksen myötä käy yhä selvemmäksi, että Afganistaniin lähtevä sotilas tarvitsee ”kulttuurin karttamerkkejä”, joiden perusteella voi oppia, miten toisesta kulttuurista tuleva ihminen ajattelee. Ilman niitä ei voi suunnistaa kartalla.

– Afgaaneilla on hyvä huumorintaju, mutta kunnia-häpeä akselille ei huumorillakaan saa mennä. Taruilla ja uskomuksilla on myös voimakas merkitys afgaaneille, niitä ei pidä lähteä kyseenalaistamaan, Harri Lammi viitoittaa.

Kulttuurin ymmärtäminen auttaa myös rakentamaan yhteyttä paikallisiin. Koulutuksen aikana Harri Lammi nostaa esiin darin kielen sanoja ja ilmaisuja, joilla tilanteita afgaanien kanssa voi silloittaa. Yksi tapa rakentaa luottamusta afgaanin kanssa on oppia kysymään aina tavatessa hänen kuulumisensa. Lammi neuvoo pysähtymään, ottamaan hetken ja kohtaamaan ihmisen.

Sananlaskun maadoittava voima

Toinen keino rakentaa yhteyttä löytyy yllättäen sananlaskuista – niillä on Afganistanissa uskomaton voima.

– Kerran joku oli aiheuttanut ison konfliktin paikallisen afgaanisotilaan kanssa, ja sotilas oli sen seurauksena kieltäytynyt yhteistyöstä. Sitten paikalle lähetettiin suomalainen kriisinhallintahenkilö, joka meni suuttuneen afgaanin luo – ja aloitti keskustelun sananlaskulla. Tilanne laukesi, ja sitten oli juotu kuppi teetä. Kaikki oli jälleen kunnossa, ja yhteistyötä voitiin jatkaa, Harri Lammi kertoo.

Erilaisesta kulttuuritaustasta johtuen yksinkertainen kysymyskin voi kantaa taustamerkitystä.

– Jos afgaani kysyy suoraan ”Mistä sinä olet?”, tervehtimättä ensin, se on heidän kulttuurissaan aggressiivinen kysymys, Lammi opastaa.

-–Myös silloin tilanteen voi purkaa vastaamalla sananlaskulla: ”Lumrai saloom, pase kaloom. Ensin rauhaa, sitten asiaa.” Tämä sananlasku ei ole koskaan loukannut afgaania. Siksi se on kuin näkymätön ase, joka vedetään esille. Se maadoittaa ukkosen.

kengat vaaka

”Koulutus auttaa ymmärtämään afgaaneja”

Talementin valmennukset ovat saaneet Porin Prikaatin koulutettavilta erittäin positiivista palautetta.

– Kiitosta saavat koulutuksen sisältö ja se tapa, jolla Harri opettaa. Harri tuo koulutukseen oman kokemuksensa antaman näkemyksen ja näkökulman, ja siksi se antaa paljon laaja-alaisemman kuvan tilanteesta kuin pelkän sotilaan näkökulmasta. Tuollaista ammattitaitoa ei löydy Puolustusvoimista, kapteeni Juha sanoo.

Myös Afganistan-valmennukseen osallistunut pursimies Petri piti koulutusta erittäin hyvänä.

– Harrin kertomukset kohtaamisista paikallisten kanssa antoivat todella paljon, koska ne auttoivat ymmärtämään, miten afgaanit käyttäytyvät, ja millä tavalla kielellisten ilmaisujen avulla voi rakentaa luottamusta, hän kommentoi.

– Jo muutaman darin kielen sanan ja sanonnan osaamisesta on apua paikallisten kanssa.

Kohti neljättä operaatiota

Pursimies Petrille tuleva Afganistanin aika on sotilasuran neljäs operaatio.

– Innostuin tehtävästä erään henkilön kautta, joka oli ollut kentällä. Hän oli kiertänyt maailmaa ja kertoi kokemuksistaan, ja siitä sain kipinän. Haluan nähdä ja ymmärtää, mitä muualla maailmassa tapahtuu. Tahdon olla auttamassa asioita eteenpäin, pursimies kuvaa.

Toisensa vasta viikko sitten tavannut ryhmä suuntaa Afganistaniin pian, vajaan kahden kuukauden kuluttua. Kun aika koittaa, pursimies on valmis.

– Ennen kuin tulin koulutukseen, vähän jännitti. Enää ei jännitä, kun tapasin tämän porukan, jolla lähdemme kentälle: tiedän, että tämä on sellaista väkeä, jotka tekee töitä hyvällä asenteella. Me kaikki olemme tässä vapaaehtoisesti. Lähden matkaan tosi hyvällä fiiliksellä: meillä on tosi hyvä porukka.